Istuva elämäntapa on terveysriski

Nyt saatat miettiä, mihin viittaamme, kun puhumme istuvasta elämäntavasta. Istuva elämäntapa on määritelty elämäntyyliksi, jossa yksilö ei saa säännöllistä määrää päivittäistä liikuntaa. Fyysinen passiivisuus määritellään siten että keskushermoston (CDC) suoritustarvetta ei ole täytetty. Päivittäisen liikunnan tulisi sisältää vähintään 30 minuuttia kohtuullista liikuntaa tai vaihtoehtoisesti kestävyysliikuntaa 2-3 päivänä viikossa. Useimmat terveydenhuollon ammattilaiset ovat myös yhtä mieltä siitä, että 3000-4000 askeleen kävely päivässä on ihanteellinen tavoite parantaa terveyttä ja vähentää passiivisuuden aiheuttamia terveysriskejä.  Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan, 60-85% maailman väestöstä ei harjoita riittävästi liikuntaa. Liikunnan vähyys on neljänneksi yleisin riskitekijä maailmanlaajuisessa kuolleisuudessa.

Perinteinen ajatus viittaa siihen, että terveellinen ruokavalio ja aerobinen liikunta kompensoivat käytetyn ajan vaikutuksia. Vaikka harjoitatkin liikuntaa 30 minuuttia päivässä, et ehkä pysty välttymään vaikutuksilta, joita liikkumisen puute aiheuttaa päivän aikana. Ratkaisu löytyy vain siitä että päiväsi on vähemmän istuvaa ja enemmän liikkuvaa.

Pitkään istuminen – työpöydän takana – on haitallista. Ei ole myöskään yllätys, että istuminen kokonaisuudessaan, matkustettaessa tai rentoutuessa sohvalla liian monta tuntia päivässä on haitallista terveydelle, mutta mikä on yllättävää, se aiheuttaa myös peruuttamatonta vahinkoa kehossamme. Fyysisen passiivisuuden on osoitettu edistävän seuraavia terveysongelmia.

• Fyysinen passiivisuus voi lisätä tiettyjen syöpien riskiä
• Fyysinen passiivisuus voi vaikuttaa ahdistuneisuuteen ja masennukseen
• Fysikaalisen passiivisuuden on osoitettu olevan riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille
• Ihmiset, jotka harjoittavat enemmän liikuntaa, sepelvaltimotaudin sairastumisen riski pienenee
• Aktiiviset ihmiset ovat vähemmän ylipainoisia tai liikalihavia
• Liian suuri istuminen saattaa vähentää luuston lihasmassaa
• Fyysinen passiivisuus liittyy korkeaan verenpaineeseen ja kohonneisiin kolesterolipitoisuuksiin

Koko maailmassa on arvioitu, että istuminen aiheuttaa 6% sepelvaltimotauti tapauksista, 7% tyypin 2 diabetes tapauksista, 10% rintasyöpä tapauksista ja 10% paksusuolisyöpätapauksista. Itse asiassa äskettäin todettiin, että passiivisuus vaikuttaa vuosittaisista kuolemantapauksista enemmän kuin tupakointi.

Miksi istumme enemmän nyt kun 50 vuotta sitten? Tärkein tekijä elämäntyylillemme työssä on kasvava teknologia. Käytössä oleva tekniikka on tuonut mukanaan enemmän passiivisia liikkumistapoja, aiheuttanut lisääntyvää istumista ja kehittänyt lisää toimintoja, joita voidaan tehdä istuen (esim. katsella televisiota, surffata verkossa tai pelata videopelejä). Istuminen on kasvanut 83 prosenttia vuodesta 1950 ja fyysisesti aktiiviset työpaikat muodostavat nyt vain noin 25 prosenttia työvoimasta, mikä on 50 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1950. Lisäksi keskimääräinen työaika on pidentynyt. Amerikkalaiset työskentelevät 47 tuntia viikossa – 164 tuntia enemmän kuin 20 vuotta sitten.

Hyvä uutinen on, että voit itse vaikuttaa hyvinvointiisi. Vaikka työpaikalla liikkuminen muuttuu yhä passiivisemmaksi ja koneet korvaavat yhä useampia työvaiheita sinun ei tarvitse lopettaa liikkumista. Helpoin tapa lisätä aktiviteettitasoja työpaikalla on kiinnittää huomiota taukoihin.