DeFacto Group

Ikääntyvien kuntoutus

admin — Wed, 07 Nov 2018 23:28:55 +0000

Ikääntyvien kuntoutus ja toimintakyvyn palauttaminen

On tosiasia, että fyysisten ja psykomotoristen toimintojen alueella toimintakyky laskee merkittävästi ikääntymisen myötä. Tämä näkyy suoraan toimintakyvyn rajoitteiden määrässä. Yli 65-vuotiaiden määrä 1950-luvulta lähtien on ollut selkeässä nousussa. 75-vuotiailla ja vanhemmilla toimintakyvyn rajoitteita esiintyy 73 %:llä. Fyysiset tekijät ovat parhaimmillaan 20-30 vuoden iässä. Eläkeiässä esimerkiksi verenkiertoelinten toimintakyvystä on jäljellä n. 60-70 % ja maksimaalisesta lihasvoimasta 80-90 %.

Haluamme auttaa vanhuksia palauttamaan toiminnallisen tehokkuuden, koska tiedämme että ikääntyminen heikentää liikkuvuutta. Hyvinvointivaltioissa väestörakenteen muutos on lyhentänyt vanhusväestölle suunnattujen terapiajaksojen pituuksia, joten ongelmaan on tartuttava uudistamalla asennetta omaehtoiseen liikuntaan.

Suoritustaso säilyy ikääntyvällä pitkään, mutta aikaa ja erityyppisiä liikkuvuutta lisääviä toimintatapoja tarvitaan huomattavasti enemmän. Vanhenemiseen voi liittyä myös psyykkistä heikkenemistä. Biologisen ikääntymisen merkkipaalu voidaan valtaväestössä asettaa 75 vuoteen, jonka jälkeen vaurioiden määrä kasvaa. 85 ikävuoden jälkeen useimmilla ihmisillä on vaikeuksia liikkumisessa ja aistitoiminnoissa. Yli 85-vuotiailla myös laitoshoidon tarve kasvaa huomattavasti. Ikääntymismuutokset tulevat merkityksellisiksi erityisesti siinä vaiheessa, kun ne vaarantavat yksilön selviytymisen eivätkä ole kompensoitavissa lääkityksen, apuvälineiden ym. ympäristötekijöiden avulla.

Ikääntymisen sisäiset ja ulkoiset tekijät

Ikääntymiseen liittyvistä sisäisistä tekijöistä mainittakoon mm. perintötekijät. Tätä ns. biologista vanhenemista ja sen mekanismeja ei tänä päivänäkään ymmärretä täysin. Selvää on kuitenkin se, että elinaikamme on lajiimme liittyvä ilmiö, ja vanheneminen kuuluu luonnollisena osana ihmisen biologiseen olemassaoloon. Sisäinen vanheneminen tapahtuu automaattisesti, emmekä juurikaan pysty vaikuttamaan siihen. Ulkoisia, ikääntymiseen ja muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. elintavat ja ympäristön vaikutukset. Ulkoiset tekijät saattavat nopeuttaa tai hidastaa sisäistä vanhenemisprosessia. Voimme vaikuttaa ulkoisiin muutoksiin esimerkiksi ravinto- ja liikuntatottumuksilla. Sen sijaan ilmansaasteiden ym. yksilöstä riippumattomien tekijöiden kontrollointi onkin jo vaikeampaa.

Ikääntymisen sisäiset ja ulkoiset tekijät

Ikääntymiselle suurimman haasteen muodostavat fyysisen terveyden ongelmat ja dementoivat sairaudet. Monissa tutkimuksissa on todettu, että henkilöt voivat elää hyvinkin vanhoiksi erittäin toimintakykyisinä jos heidän fyysinen terveytensä on hyvä eivätkä he sairastu dementiaan. Tämä asettaa erityishaasteita terveyden ja sairauden asianmukaiselle hoidolle. Koska ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, myös elintavoilla ja muilla ulkoisilla vanhenemistekijöillä on tulevaisuudessa kasvava merkitys. Ravinnon merkitystä on myös korostettu ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Ikääntyneiden fyysinen kuntouttaminen on edelleen riittämätöntä huolimatta kliinisestä hoitotyöstä, kuntoutustarpeen tunnistamisesta sekä kuntoutusmenetelmistä. Kuntoutus voi käynnistyä mistä tahansa hänen palveluverkostonsa osasta. Siinä otetaan huomioon yksilön erilaiset tarpeet joita hänellä on ollut aiemmassa elämäntilanteessa, nykyisessä elämänvaiheessa ja myös tulevaisuuden näkökulma huomioiden. Mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä kotona selviämiseen vaikuttavat yksilön halu huolehtia omasta toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Tutkimusten mukaan kuntoutuksen tavoitteet löytyvät menneen, eletyn elämän sekä nykyisen elämäntilanteen kautta asteittain.

The post Ikääntyvien kuntoutus appeared first on DeFacto Group.

Alaselkäkipu

admin — Sat, 03 Nov 2018 18:55:20 +0000

Alaselkäkipu oireyhtymä (LBP)

Alaselkäkipu (LBP) on epidemia, joka on yleistynyt ja vammauttaa globaalisti nopeammin kuin mikään muu sairaus. LBP on poikkeuksellisen yleinen, josta uskotaan kärsivän noin 80 prosenttia työikäisestä väestöstä jossakin elämän vaiheessa. Tämä on sekä kallista että turhauttavaa. Toivoa on kuitenkin olemassa, konservatiivisten hoitomuotojen muodossa.

Lähivuosina uskotaan, että 9-12% eli 650 miljoonaa yksilöä maailmanlaajuisesti kärsii LBP oireyhtymästä ja 23,2% väestöstä kokee kuukauden yhtäjaksoista kipua jossain elämän vaiheessa. Kivulias oireiden puhkeaminen alkaa tyypillisesti jo noin kahdenkymmenen vuoden iässä ja oireilee yleisesti ennen 40 ikävuotta. LBP vaikuttaa sekä miehiin ja naisiin, kuitenkin tilastollisesti esiintyvyys on suurempaa naisilla, erityisesti raskaana olevilla.

Alaselkäkipu on diagnosoitu johtuvan pääasiassa joko akuutista traumasta tai epäterveistä elämäntavoista. Jännitys tai asentovirheet vaikuttavat lihaksiin ja luukudoksiin alaselän alueella selkärangan ympärillä. Tämä tarkoittaa pullistumaa välilevyissä tai hermopinnettä alueella jossa selkärankaa tuetaan. Ulkoinen kuormitus tai väärä selän asento nostettaessa voi aiheuttaa myös vahinkoa.

Kudoksen vaurioita aiheutuu voimankäytöstä, kroonisista sairauksista, lihavuudesta, heikentyneestä sydämen toiminnasta, heikosta ravinnosta tai tupakoinnista. Oireet vaihtelevat tapauskohtaisesti epämukavuuden tunteena muutamasta päivästä pitkäaikaisiin kroonisiin kiputiloihin ja voivat kestää useita kuukausia.

LBP on enemmän kuin kipua, se on yleisin syy työkyvyttömyyteen alle 45-vuotiailla. Lisäksi se on suurin työkyvyttömyyteen liittyvä työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Kustannukset kasvavat noin 20% vuosikymmenessä. Tällä on vaikutusta jo yritysten kannattavuuteen.

Oireyhtymän uusiutui 25-33%:lla potilaista vuoden kuluttua ensimmäisestä hoidosta. Lääkinnällisillä hoidoilla voi olla haitallisia sivuvaikutuksia sekä suuria taloudellisia kustannuksia. LBP:n ennaltaehkäisyyn ja hoitoon – kotona ja työpaikalla – suositellaan aktiivisuuteen perustuvia menetelmiä.

Toimenpiteet

Kävely lisää selkärangan vakautta ja vahvistaa lihaksia jotka pitävät kehon pystyasennossa. Kävely yhdessä säännöllisen venyttelyn kanssa parantaa hoidon vaikutusta. Kävely lujittaa luun tiheyttä ja lievittää kipua. Myös mahdollinen painon aleneminen vähentää selkäkipua. Jokainen säännöllinen harjoittelu vaikuttaa painonhallinnassa yksilön ikääntyessä ja aineenvaihdunnan hidastuessa.

Työergonomian alueella on suositeltavaa ottaa käyttöön nostettava työpöytä joka mahdollistaa seisovan työasennon. Aktiiviset työpisteet, joissa työvälineiden sijoittelu on mietitty siten että istuminen keskeytyy useita kertoja työpäivän aikana vähentää selvästi kiputilojen kestoaikoja.

The post Alaselkäkipu appeared first on DeFacto Group.

Istuva elämäntapa on terveysriski

admin — Wed, 31 Oct 2018 09:53:44 +0000

Istuva elämäntapa, miksi?

Nyt saatat miettiä, mihin viittaamme, kun puhumme istuvasta elämäntavasta. Istuva elämäntapa on määritelty elämäntyyliksi, jossa yksilö ei saa säännöllistä määrää päivittäistä liikuntaa. Fyysinen passiivisuus määritellään siten että keskushermoston (CDC) suoritustarvetta ei ole täytetty. Päivittäisen liikunnan tulisi sisältää vähintään 30 minuuttia kohtuullista liikuntaa tai vaihtoehtoisesti kestävyysliikuntaa 2-3 päivänä viikossa. Useimmat terveydenhuollon ammattilaiset ovat myös yhtä mieltä siitä, että 3000-4000 askeleen kävely päivässä on ihanteellinen tavoite parantaa terveyttä ja vähentää passiivisuuden aiheuttamia terveysriskejä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan, 60-85% maailman väestöstä ei harjoita riittävästi liikuntaa. Liikunnan vähyys on neljänneksi yleisin riskitekijä maailmanlaajuisessa kuolleisuudessa.

Perinteinen ajatus viittaa siihen, että terveellinen ruokavalio ja aerobinen liikunta kompensoivat käytetyn ajan vaikutuksia. Vaikka harjoitatkin liikuntaa 30 minuuttia päivässä, et ehkä pysty välttymään vaikutuksilta, joita liikkumisen puute aiheuttaa päivän aikana. Ratkaisu löytyy vain siitä että päiväsi on vähemmän istuvaa ja enemmän liikkuvaa.

Istumisen Lifestyle-terveysvaikutukset

Pitkään istuminen – työpöydän takana – on haitallista. Ei ole myöskään yllätys, että istuminen kokonaisuudessaan, matkustettaessa tai rentoutuessa sohvalla liian monta tuntia päivässä on haitallista terveydelle, mutta mikä on yllättävää, se aiheuttaa myös peruuttamatonta vahinkoa kehossamme. Fyysisen passiivisuuden on osoitettu edistävän seuraavia terveysongelmia :

Fyysinen passiivisuus voi lisätä tiettyjen syöpien riskiä
Fyysinen passiivisuus voi vaikuttaa ahdistuneisuuteen ja masennukseen
Fysikaalisen passiivisuuden on osoitettu olevan riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille
Ihmiset, jotka harjoittavat enemmän liikuntaa, sepelvaltimotaudin sairastumisen riski pienenee
Aktiiviset ihmiset ovat vähemmän ylipainoisia tai liikalihavia
Liian suuri istuminen saattaa vähentää luuston lihasmassaa
Fyysinen passiivisuus liittyy korkeaan verenpaineeseen ja kohonneisiin kolesterolipitoisuuksiin

Koko maailmassa on arvioitu, että istuminen aiheuttaa 6% sepelvaltimotauti tapauksista, 7% tyypin 2 diabetes tapauksista, 10% rintasyöpä tapauksista ja 10% paksusuolisyöpätapauksista. Itse asiassa äskettäin todettiin, että passiivisuus vaikuttaa vuosittaisista kuolemantapauksista enemmän kuin tupakointi.

Istuminen

Miksi istumme enemmän nyt kun 50 vuotta sitten? Tärkein tekijä elämäntyylillemme työssä on kasvava teknologia. Käytössä oleva tekniikka on tuonut mukanaan enemmän passiivisia liikkumistapoja, aiheuttanut lisääntyvää istumista ja kehittänyt lisää toimintoja, joita voidaan tehdä istuen (esim. katsella televisiota, surffata verkossa tai pelata videopelejä). Istuminen on kasvanut 83 prosenttia vuodesta 1950 ja fyysisesti aktiiviset työpaikat muodostavat nyt vain noin 25 prosenttia työvoimasta, mikä on 50 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1950. Lisäksi keskimääräinen työaika on pidentynyt. Amerikkalaiset työskentelevät 47 tuntia viikossa – 164 tuntia enemmän kuin 20 vuotta sitten.

Työpaikan aktiviteetti syntyy tuottamalla työpäivääsi muutaman tunnin välein, voit vähentää merkittävästi passiivisuuden aiheuttamia vaikutuksia. Kahden viikon kuluessa ihmiset tottuvat liikkumaan taukojen aikana myös työpaikalla. Sinun tarvitsee vain antaa mahdollisuus itsellesi.

The post Istuva elämäntapa on terveysriski appeared first on DeFacto Group.